Asiantuntija-artikkeli

Hyvinvointialueiden tavoite ennakoivasta terveydenhuollosta ei voi toteutua ilman datan laaja-alaisempaa hyödyntämistä

Sote-uudistuksen onnistumisen kannalta on keskeistä, missä määrin hyvinvointialueet pystyvät siirtämään toimintansa painotusta raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Tällä on myös suuret kustannusvaikutukset. Ennakoiva terveydenhuolto jää kuitenkin helposti juhlapuheiden tasolle, mikäli käytössä ovat nykyisen kaltaiset terveydenhuollon IT-järjestelmät. Ennakoivassa tehtävässä on myös mahdotonta onnistua, jos emme saa asiakkaita mukaan talkoisiin.

Ennakoiva terveydenhuolto, sen edellytykset ja mahdollisuudet nousivat vahvana teemana esiin sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä, jotka järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä.

Mieleeni jäi esimerkiksi Commercial Lead Sampo Oksasen esittely suomalaisen BeeHealthyn digitaalisesta palvelusta. Yritys onnistui pilottikokeilussaan saavuttamaan uuden digitaalisen hoitomallin avulla tyypin 2 diabeetikoilla painonpudotuksen, jonka mediaani oli yli viisi kilogrammaa. Tällä on merkitystä, koska laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että riittävällä painonpudotuksella ja kestävillä elämäntapamuutoksilla tyypin 2 diabetes on mahdollista saada oireettomaksi ja lääkkeettömäksi. Voit lukea lisää ratkaisusta yhtiön lehdistötiedotteesta.

Väestön tasolla nykyiset mahdollisuutemme toteuttaa ennakoivaa terveydenhuoltoa ovat varsin rajatut. Näin siitäkin huolimatta, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan työhön on koko sote-uudistuksemme perusta. Tällä hetkellä kliinikot saavat kyllä Kanta-palvelusta digitaalisen näkymän potilaan terveystietoihin. Tiedot ovat kuitenkin käytettävissä vain sen ajan, kun lääkäri niitä tarkastelee. Toisin sanoen kliinikko näkee vain menneisyyteen, ja ani harvalla on hoitotilanteessa aikaa selata historiatietoja pitkään.

Asiantuntijoiden piirissä vallitsee laaja konsensus siitä, että siirtymä ennakoivaan terveydenhuoltoon edellyttää isoja muutoksia tiedon tallentamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen. Teknologiasta tämä ei jää kiinni, sillä maailmalla on tehty vastaavaa jo 2000-luvun alusta lähtien. Toki sanottakoon, että kyse on monesti ollut maantieteellisesti rajatuista piloteista, ja harva valtio on vielä onnistunut ottamaan ennakoivaa terveydenhuoltoa hyödyntävää teknologiaa täysimääräisesti käyttöön. Niinpä Suomella on pienenä valtiona tässä tilaisuus näyttää tietä muille maille.

Myös kansalaisten mahdollisuuksia osallistua oman terveytensä ylläpitämiseen pitää kehittää, mistä edellä mainittu BeeHealthyn tapaus on oiva esimerkki. Ennaltaehkäisyä ei voi tehdä yksin vain ammattilaiset, vaan kansalaiset tarvitaan siihen mukaan.

Data-analyysi auttoi kohdistamaan tuen oikein

Meilläkin on jo tehty kokeiluja. Mieleeni tulee Eksote, jossa kehitettiin mallia lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen yhdistämällä koulu- ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon dataa. Tämä muistaakseni jumittui ainakin osittain tiedon jakamiseen liittyviin oikeudellisiin haasteisiin.

Onnistunut pilottiesimerkki löytyy Uudesta-Seelannista, jossa päätettiin soveltaa yritysmaailmasta tuttua segmentointi- ja asiakasajattelua terveydenhuoltoon. Tavoitteena ei toki ollut asiakasmäärän kasvattaminen vaan päinvastoin sosiaalituen piirissä olevien asiakkaiden määrän vähentäminen.

Datan analysoinnin perusteella nähtiin, että paras hyöty saataisiin kohdistamalla toimenpiteitä teinivanhemmille sekä huostaanotetuille lapsille ja nuorille. Näille ryhmille räätälöitiin ennaltaehkäiseviä palveluita. Heille tarjottiin esimerkiksi henkilökohtaista mentoria, tukea oman talouden suunnitteluun sekä koulutus- ja valmennuspalveluja. Tulokset hämmästyttivät jopa viranomaisia, sillä esimerkiksi pilotin piirissä olevien teinivanhempien työllisyysluvut nousivat seurantajakson aikana yli yhdeksän prosenttia.

Uuden-Seelannin esimerkki ei olisi mahdollinen meillä Suomessa, sillä nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista viranomaistiedon sujuvaa jakamista eri tahojen kesken. Tässä on kehityskohta.

Sote-alustan tulee ylittää hallinnolliset rajat

Ennakoivan terveydenhuollon hyödyntäminen edellyttää hallinnolliset rajat ylittävää sote-alustaa, jonne tiedot voidaan turvallisesti tallentaa ja niitä voidaan myös analysoida. Suuri osa ennaltaehkäisevässä työssä tarvittavasta datasta on tällä hetkellä yksityisellä sektorilla, ja tarvitsemme myös sen datan käyttöömme onnistuaksemme tavoitteissamme.

Koneoppimisen ja analytiikan avulla voisimme tunnistaa, ketkä ovat riskissä sairastua tiettyihin sairauksiin tai jopa tunnistaa hoitamattomia sairauksia. Isossa-Britanniassa on jo nyt käytössä esimerkiksi toiminto, jossa lääkäri saa potilastiedot avatessaan ilmoituksen potilaan itsetuhoisuudesta. Hoitoon ottamisen kynnystä voidaan tiedon perusteella tarvittaessa madaltaa.

Hyvinvointialue toimii rekisterinpitäjänä järjestämisvastuulleen kuuluvassa toiminnassa syntyneille sekä kuntien ja kuntayhtymien hallinnasta siirtyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille. Tämän takia hyvinvointialueiden perustaminen mahdollistaa aiempaa laajemman datan tallentamisen ja yhdistämisen. Tilanne luo edellytykset jopa tiedon jakamiselle yksityisen ja julkisen terveydenhuollon kesken, josta myös keskusteltiin paljon atk-päivillä.

Ylipäätään voi todeta, että suomalaisessa terveydenhuollossa on tällä hetkellä vahva halu kehittää asioita ja hyödyntää aiempaa enemmän dataa. Käynnissä on jo nyt monia mielenkiintoisia kokeiluja ja pilotteja, mutta olisi tärkeää varmistaa, että saadut opit pystytään myös viemään käytäntöön. Terveydenhuollon ammattilaisemme ansaitsevat tuekseen toimivat tietojärjestelmät, jotta he voivat toteuttaa ennakoivaa terveydenhuoltoa. Tämä edellyttää yhteisen sote-alustan käyttöönottoa ja pikaista keskustelua tarvittavista lainsäädännöllisistä muutoksista.

Miila Päivärinne, InterSystems Finland